Uusi koti Haaviston tähtien alla

Ei ollut korona kiva juttu. Mutta eipä niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin.

Korona-ajan suoma etätyömahdollisuus laittoi nimittäin monet kaupunkilaiset miettimään, voisiko maalla ihan oikeasti asua. Vakavasti ajatusta alkoivat pyöritellä päässään myös helsinkiläiset Marika Hakkarainen ja Juha Pihlajamäki.

– Etätyömahdollisuus oli meille kimmoke pohtia muuttoa pois pääkaupunkiseudulta. Sopiva talo löytyi Jämsän Haavistosta.

Kumpikaan ei tuntenut kaupunkia ennestään. Jämsä oli ohitettu sukulaisreissuilla sujuvasti. Juha oli käynyt tosin Himoksella laskettelemassa, mutta sekin oli tapahtunut joskus yläkouluikäisenä.

– Siinä kaikki kokemus paikkakunnasta, pariskunta nauraa.

Vaan sitten ilmestyi Haaviston kylältä myyntipalstoille unelmien koti. Se oli hyväkuntoinen ja kaunis. Se oli maalla, mutta kuitenkin palveluiden lähellä.

– Tässä on lähellä kaikki, mitä arkielämässä tarvitsemme, sanoo vuodenvaihteessa Jämsään muuttanut pariskunta.

Ainoastaan yksi asia heitä harmittaa. Muuttaessaan he uskoivat, että Haavistoon tehdään kevyen liikenteen väylä, jota pitkin pääsisi turvallisesti fillaroimaan asioille. Pyöräilyreitti upposi päättäjien pöydässä kuitenkin muiden asioiden alle.

Tuo päätös saa pariskunnalta pitkän miinuksen.

Hyvä vastaanotto

Unelmien talo ei ole heitä kuitenkaan pettänyt. Vuonna 1989 valmistuneessa omakotitalossa on tilaa elää ja askarrella. Perinteiseen malliin rakennetun talon lasiverannalla kukkivat pelargoniat.

Haaviston asukkaat - Marika Hakkarainen ja Juha Pihlajamäki
Marika Hakkarainen ja Juha Pihlajamäki tulivat elämä edellä Jämsään. Mukana seurasi 13-vuotias mäyräkoira Joa.

Ja kun katuvalot iltaisin sammuvat, säihkyvät Haaviston taivaalla tähdet.

– Tähtitaivasta on hieno katsella, sanoo Juha Pihlajamäki.

Piharakennus tuo lisämahdollisuuksia monenlaiselle puuhastelulle.

Tämä kaikki on uutta kerrostaloissa ikänsä asuneelle Pihlajamäelle. Vaikka talo on hyvin rakennettu ja pidetty kunnossa, monta talkkarin hommaa on pitänyt opetella.

– Onneksi on tuttuja ja naapureita, joilta voi kysellä tarvittaessa neuvoja.

Haavisto on pariskunnalle sopivan pieni kyläyhteisö. Ihan umpimetsään he eivät olisi halunneetkaan. Lähinaapureihin he ovat jo tutustuneet. Tuli kutsu naapurin lapsen lakkiaisiinkin. Keskellä pääkaupunkia sellaista ei ihan heti tapahtuisi.

– Meidät on otettu täällä tosi hyvin vastaan.

Pihamaalleen he rakensivat heti ensimmäisenä kesänä kasvihuoneen. Itse kasvatettuja tomaatteja on päästy jo maistamaan.

Marika haluaisi uudistaa muutenkin puutarhaa ja kukkapenkkejä.

– Naapuri lupasi perennan alkuja, niin ei tarvitse lähteä puutarhakauppaan.

Työt onnistuvat etänä

Pariskunta paljastaa, että aluksi he katselivat uutta kotia Etelä- tai Länsi-Suomesta. Ensin he ihastuivat Pöytyään, mutta sopivan talon perässä he tulivat kuitenkin Jämsään.

Tuttavat eivät ole ihmetelleet pariskunnan kytkimen nostoa. Halua maallemuuttoon on nyt ilmoilla. Kaikki eivät halua ahtautua Helsingin liepeille.

Maalla asuminen on huomattavasti edullisempaa ja väljempää kuin pääkaupungissa eläminen.

– Tämän talon hinnalla ei olisi saanut Helsingistä yksiötä, vertaa Marika Hakkarainen.

Juha tekee töitä sovelluskehittäjänä ja Marika on taloushallinnon asiantuntija. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevilla konttoreilla heillä on edelleen toimistopaikat, mutta työt sujuvat oikein hyvin etänä. Palaverit hoituvat Teams-sovelluksella.

– Vaikka korona väistyisi, etätyö onnistuu jatkossakin. Juuri se mahdollisti muuton.

Juhalla on kokemuksia etätyöstä jo ennen korona-aikaa. Sinänsä tällainen järjestely ei ole hänelle mitään uutta ja ihmeellistä.

– Nyt meillä on jopa työhuoneet kummallekin. Aiemmin tein töitä olohuoneessa.

Ikkunasta näkyy Kankarisvesi

Uudet jämsäläiset ovat hullaantuneet keskisuomalaiseen luontoon. Luontoliikuntaa harrastaville metsät ja vesistöt tarjoavat loputtomat mahdollisuudet.

– Luonto alkaa ihan meidän talon nurkalta, he esittelevät.

Haaviston asukkaat - Marika Hakkarainen ja Juha Pihlajamäki
Tärkeä seikka uutta kotia valitessa oli luonnonläheisyys. Kankarisveden rannat kutsuvat lenkille, uimaan ja melomaan.

Yläkerran ikkunasta näkyy Kankarisvesi. Aivan oman tontin nurkalla kasvavat puolukat ja kantarellit. Viiden minuutin kävelymatkan päässä on uimaranta ja venevalkama.

– Seuraava hankinta on soutuvene. Kanootti meillä jo onkin. Ensi kesänä lähdemme testaamaan Wanhan Witosen reitin.

Uusien asukkaiden reviiri laajenee vähitellen. Kun lähinaapurit ovat jo tuttuja, seuraavaksi he haluavat etsiytyä uusien ihmisten ja harrastusten pariin.

– Kuntosalille varmaan seuraavaksi lähdetään, he suunnittelevat.

 

Teksti ja kuvat: Päivi Ketolainen