Saija Silén on Saunamestari ja perinteen vaalija

Jämsä on saunakulttuurin keskus

Vuoden Saunamestarin titteli meni tänä vuonna ansaitusti jämsänkoskelaiselle puuhanaiselle, jolle sauna on sydämen asia. Saunamestari Kilta ry:n myöntämä arvonimi oli Saija Silénille, 44, mieluinen yllätys. Hänet tunnetaan etenkin Juokslahdella sijaitsevan Saunakylän aktiivina, sekä rakennustutkijana, joka vaalii suomalaista perinnetietoutta ja jakaa sitä eteenpäin.

Saunakylä on ehdottomasti yksi Jämsän helmistä; harvinainen kokoelma erilaisia savusaunoja, väylä vuosisataiseen historiaan ja ainoa laatuaan koko maailmassa. Kun Muurame ilmoitti 2010 luopuvansa saunakokoelmastaan, alettiin Jämsässä pohtia, löytyisikö sijoituspaikka täältä. Hommaan tarttuivat juuri oikeat ihmiset, ja niin alkoi valtaisa vapaaehtoisten voimanponnistus.

– Isäni Ilkka Silén on perinnerakentamisen ammattilainen, ja hän oli suunnittelemassa siirtoja. Isä houkutteli myös minua mukaan, ja niinhän siinä kävi, että vanhojen rakennusten halailijasta tuli myös saunojen halailija, Saija kertoo nauraen.

Taidehistoria avasi ovia

Nuorena haaveissa oli taiteilijan ura, ja Saija lähti Tampereelle taidelukioon. Siellä selvisi, että taiteilijuus ei kuitenkaan ole se oma juttu, ja kiinnostus kädentaitoihin johti lukion jälkeen Petäjävedelle käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen.

– Puupöly alkoi aiheuttaa ongelmia, joten puusepän ammatti piti sulkea pois. Mutta sen sijaan eteen tuli jotain vielä parempaa. Meillä oli taidehistorian opintoja, ja innostuin. Lapsuudenkodissani oli taidetta, kävimme museoissa ja näyttelyissä, ja se taidehistorian maailma tuntui tutulta, olin herkistynyt sille. Taidehistoria avasi uudenlaisen oven.

Ja niin Saija päätyi artesaanitutkinnon jälkeen Jyväskylän yliopistoon taidehistorian pariin. Valinta tuntui heti oikealta, ja etenkin arkkitehtuuri alkoi kiinnostaa toden teolla.

– Olen tutkijaluonne, perinpohjainen ja pikkutarkka. Tykkään logiikasta, järjestelmistä ja säännönmukaisuuksista, tätä kaikkea löytyy arkkitehtuurista.

Saija osallistui opintojen aikana vierailevan amerikkalaisen professorin kurssille, ja tästä kehkeytyi lopulta varsin merkittävä tapahtumasarja. Alun perin sen piti olla vain pieni tutkielma suomalaissiirtolaisten arkkitehtuurista Amerikassa, mutta se kasvoi graduksi ja väitöskirjasuunnitelmaksi asti, mikä puolestaan vei Saijan jatko-opintovaiheessa Amerikkaan saakka työskentelemään.

– Matkallani tapasin eräissä juhlissa taidekirjoja suunnittelevan Johnin. Meitä yhdisti kiinnostus taiteeseen ja musiikkiin, ja lopulta siinä kävi niin että John muutti luokseni Jämsänkoskelle. Tyttäremme syntyi 2011.

Saija asuu perheineen idyllisellä Korvenmäen asuinalueella Jämsänkoskella.
Saija asuu perheineen idyllisellä Korvenmäen asuinalueella Jämsänkoskella.

Jämsässä on hyvä kasvaa

Saija on syntynyt Orimattilassa, ja yrittäjävanhempien työn takia perhe muutti usein. Työt toivat heidät myös Jämsään, kun Saija oli yläasteikäinen. Himos on yksi iso syy siihen, miksi perheen tukikohdaksi jäi Jämsä, tai tarkemmin sanottuna Jämsänkoski.

Saija siskonsa kanssa harrasti intohimoisesti laskettelua ja lumilautailua, ja Himoksen läheisyys vaikutti siihen että tyttäret ilmoittivat, etteivät halua muuttaa täältä pois. Vaikka elämä kuljetti Saijaa opintojen ja töiden merkeissä pitkin Suomea, pysyi vanhempien koti ja tiivis linkki Jämsänkoskeen.

Saijan äidin sairastuessa vakavasti, muutti Saija jo osittain Jämsänkoskelle. Työt olivat silloin rakennusperintöön liittyviä hankkeita Jyväskylässä, mutta ajatus asettumisesta kokonaan Jämsänkoskelle houkutteli. Vuonna 2008 nainen teki päätöksensä ja muuttokuorma ilmestyi Korvenmäkeen.

Amanuenssina Keski-Suomen museossa työskentelevän Saijan työmatka suuntautuu yhä Jyväskylään. Matkat ovat hyödyllinen siirtymä, ja ne sujuvat usein musiikin siivittäminä. Ahkeroida voi myös etänä kotoa käsin, mikä on kaikin puolin ollut hyvä ratkaisu.

Jämsänkoski on Saijalle rakas, ja myös Seattlesta kotoisin oleva John ihastui seutuun heti. Saija nauraa, että omissa oloissaan viihtyvässä rauhallisessa miehessä on kosolti suomalaisena pidettyjä piirteitä, ja hän sopeutui pikkukaupunkiin nopeasti.

Saija Silén Kukkawalossa
Jämsänkosken Kukkawalo sijaitsee ihan Saijan kodin lähellä. ”Mukavaa kun täällä on myös kahvio kukkakaupan lisänä.”

– Tämä on ihana paikka asua, ihmisiltä voi pyytää apua ja naapurit tuntevat toisensa, harrastukset ovat lähellä ja palveluita on tarpeeksi. Niin ja lapselle täällä on ihanteellista kasvaa, tytär voi omatoimisesti käydä kirjastossa tai kaupassa, mikä ei isossa kaupungissa samalla tavoin tuntuisi turvalliselta.

Saunakylän lumoa

Saijan vapaa-aika sujuu pitkälti Saunakylän parissa. Saunan lämmityksessä ja siihen liittyvissä puuhissa menee helposti 13-tuntinen päivä. Puheista välittyy aito innostus suomalaiseen saunaan.

– Ei tällaista kokemusta saa missään muualla, Saunakylä tarjoaa aivan erityisen elämyksen olla osana ikivanhaa tapaa. Erityisen hienoa on, että lapset pääsevät kokemaan vanhaa suomalaista perinnettä, on ihana katsella miten perheet nauttivat, lapset juoksentelevat pihamaalla ja pitävät hauskaa. Itse olen kolmevuotiaana käynyt ensimmäistä kertaa savusaunassa, se oli jännittävää.

Juokslahdella Päijänteen maisemassa sijaitsee 23 savusaunaa, suurin osa on 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Suomalaisen saunakulttuurin saaman Unescon aineettoman kulttuuriperinnön statuksen kautta myös Saunakylän vaikuttavuus elävän saunakulttuurin keskuksena on tunnistettu vähintään kansallisella tasolla. Tänä vuonna Saunakylässä on käynyt noin 1 700 ihmistä, se on iso määrä, kun ottaa huomioon koronan vaikutukset. Ei ole lainkaan ihmeellistä, että vapaaehtoinen saunanlämmittäjä saapuu vaikkapa Turusta.

Saunakylästä

– Jämsän Saunakylä on oikeasti saunakulttuurin ystävien keskuudessa iso juttu. Täällä on käynyt japanilaisia ryhmiä useita, ja heidän päivälehtensä kirjoitti aiheesta. Japanissa on itse asiassa tarkka kopio Saunakylän Siparilan saunasta. Ennen koronaa täydet bussilastit turisteja oli ihan tavanomainen näky.

Eräs hauska tarina liittyy rallien aikaiseen saunotteluun, jolloin vakiokävijä alkoi rupatella lauteilla japanilaiselle vieraalle, ja kommentoi ensimmäisenä mieleen tulevan jutun; Toyota on hyvä auto. Mies vastasi että niin on, hän on sattumoisin Toyotan tehtaan johtaja. Monenlaiset kohtaamiset ja keskustelut ovat iso osa löylyhetkien lumovoimaa.

Kävijöitä saapuu runsaasti Jämsän ulkopuolelta, ja heille vinkataan seudun muistakin palveluista. Lämmintä palautetta on tullut ainutlaatuisesta tunnelmasta ja Jämsän upeasta luonnosta. Myynnissä on Saunakylän omaa makkaraa, ja nyt ajatuksena on ensi kesäksi saada tarjolle myös muita oman alueen tuotteita.

Saunakylän kausi on tältä erää vakiovuorojen osalta päättynyt, mutta tilaussaunavuoroja järjestetään koko vuoden ympäri, joten löylyjen hellimäksi pääsee myös talvella. Ja tulossa on mahdollisesti myös joulusauna – sitä odotellessa!

Teksti ja kuvat: Johanna Suominen

 

Kuuntele myös Lounastauko-podcast jakso, jossa Saija Silén oli vieraana.

Jaksossa keskustellaan mm.
  • Saijan lapsuuden haaveista ja niiden kehittymisestä tähän päivään,
  • Saunakylästä ja sen ainutlaatuisuudesta,
  • saunakulttuurista,
  • Saunakylän yhteyteen sopivista tuotteista ja palveluista sekä
  • alueen yrittäjien mahdollisuudesta hyödyntää Saunakylää omassa liiketoiminnassaan.